Hyvää huomenta, tässä olisi kuntavaaliehdokas ! Kiitos ja hyvää päivänjatkoa. Iloisella ilmeellä klo 07.30 parin viikon ajan metroasemilla ja toreilla ja turuilla. Tämä sama lause toistui iltapäivällä ja illalla, ainoastaan tervehtimien muuttui. Sitten oli ennakkoäänestys ja se meni. Ihmiset alkoivat kyllästyä ehdokkaan kasvoihin. Enää ei hymyilty takaisin tai toivotettu tsemppiä.
Ulkoilmaa ei voinut valita, oli valittava vaatteet. Tuntui, että mikään talvivaate ei estänyt kylmyyden tunkeutumista hartioihin ja varpaisiin. Ne olivat kuitenkin ohimeneviä asioita ja niistä selvisi menemällä lämpimään. Miten selvisivät ne ihmiset, jotka kävelivät ohuissa vaatteissa ohitse kiirein askelein sivulleen katsomatta. Teki mieli toivottaa hyvää päivän jatkoa tai kevään odotusta kaikille.
Tuttavat ihmettelivät, miten jaksan lähestyä ihmisiä ystävällisesti päivästä toiseen. Kuunnella tarinoita todellisesta elämästä, miten paljon oli tehty töitä, säästetty, miten kaikki oli menetetty. Tai miten elämä oli kohdellut. Ihmisten puheista kuulsi tyytymättömyys tai kylmyys, mitä niistä toisista välität, oma syynsä , jos menee huonosti. Kaupunginosissa ihmisillä oli erilaiset asiat päällimmäisinä, se ei tullut yllätyksenä, sen verran on tullut tutustuttua Helsingin väestörakenteeseen monesta näkökulmasta. Sitten olivat ne, jotka olivat tyytyväisiä omaan elämäänsä, mutta muilla meni huonosti tai liian hyvin. Tai sitten olivat ne ihmiset jotka kertoivat poliitikoista, jotka eivät ihmisistä välittäneet, eivätkä luonnosta, tuhosivat Helsingin ja helsinkiläisten elämän. Sitten olivat ne, jotka pelkäsivät , että tulee sota tai Suomi joutuu konkurssiin.
Siinä sitä selitti arkikielellä kuuntelijan mukaan, että miltä maailma näyttää tutkimustiedon ja tilastojen pohjalta, ja että suurta hätää ei ole. Ja että pitkäikäisyys on seurausta hyvinvoivasta yhteiskunnasta, eikä se ole syy ongelmiin vaan väestörakenne, kun niitä lapsia syntyy vähän ja silloin pitkäikäisten osuus väestöstä kohoaa automaattisesti.
Kyselin ihmisiltä,mitä he odottavat politiikalta. Vastaukset olivat laidasta laitaan. Sekään ei ollut yllätys. Minusta tuntui hienolta, että niin moni uskalsi tulla puhumaan avoimesti. Herätin luottamusta, vaikka en ollutkaan televisiosta tuttu, niin kuin eräs vanha naishenkilö totesi.