Helsingin Sanomat julkaisu sivullaan mielipidekirjoitukseni 3.3.2025 otsikolla Miten he elävät satavuotiaiksi vanhenematta? Ei tarvitse vastata. Miten he elävät satavuotiaiksi vanhenematta? Ei tarvitse vastata | HS.fi
Kirjoituksen sisältö on alla olevassa tekstissä.
Julkisessa keskustelussa syyllistetään jatkuvasti vanhuksia siitä, että he ovat vanhoja. Asiantuntijat todistelevat vuoron perään, että kansantalouden kestokyky on kovilla vanhusten takia. Tämä tuntuu vanhuksesta epäoikeudenmukaiselta, koska on elänyt pitkän elämän haasteinen ja haluaa elää pitkään ja pysyä toimintakykyisenä. Esimerkiksi Vanhustyön Keskusliiton pari vuotta sitten tekemän selvityksen mukaan nuoret ilmoittivat haluavansa elää 100-vuotiaiksi. Miten he elävät satavuotiaiksi vanhenematta? Tähän ei tarvitse vastata, koska ihmisen vanheneminen on luonnollinen tapahtuma. Ikuisen nuoruuden lääkettä ei ole vielä keksitty.
Miten se pitkäikäisyys on nyt yhteiskunnan ongelmaksi muodostunut? Tämä johtuu siitä, että ei havaittu tai haluttu havaita, että väestön rakenne alkaa muuttua, kun syntyvyys laskee merkittäväksi. Syntyvyys on tilastojen mukaan laskenut Suomessa ja ympäri maailmaa. Väestösuhteet ovat muuttuneet luonnollista tietä. Nuorten suhteellinen osuus väestöstä on pienentynyt ja samalla vanhusten noussut.
Meidän on muutettava yhteiskunnassa ajattelua, on hyväksyttävä vanhentuvat ihmiset työelämään ja hyväksyttävä, että vanhuksia voidaan hoitaa kotona. Hoitaminen ei ole lääkkeiden antamista, mitä ns. kotihoito pääasiallisesti tekee. Paljon keskustelussa ollut vanhuspalvelulain henkilöstön tai hoitajamitoitus ei ole asian ydin, vaan se miten ja kuka niitä vanhuksen arkisia asioita hoitaa. Kun tasapaino alkaa reistailla tai näkö heikkenee, niin kuka käyttää suihkussa, kuka pesee pyykit, siivoaa kodin, laittaa ruuan, tekee sähkösopimuksen tai vuokarasopimuksen tai hakee asumistuen tai muun tuen? Entä pankkiasiat. Suomessa kaikki rahaliikenne kulkee pankkien kautta. Entä jos vanhuksella ei ole edes henkilökorttia, tietoliikenneyhteyksistä puhumattakaan. Kukas asiat hoitaa? Miten annetaan valtakirja hoitaa asioita eli turvallinen puolesta asiointi, onko se todellisuudessa mahdollista kaikkien osalta. Virallisia edunvalvojia ei taida kaikille yksinäisille vanhuksille riittää. Olisiko mahdollista, että lähiomainen saisi esim. hoivavapaata töistä läheisensä viimeisten hetkien ajaksi. Vanhuksen asiat tulisivat in inhimillisesti hoidetuksi ja yhteiskunta säästäisi rahaa, kun ei tarvitse varata vanhukselle huonetta laitoksessa.
Verkkovarkaudet vanhusten pankkitileiltä on asia mikä kertoo, että tietoturvassa ei ole ajateltu loppuun kaikenlaisia verkon käyttäjiä. Myöskään kaikkia sähköisiä julkisia palveluita eivät kaikki vanhukset pysty käyttämään. Kukas ne vanhuksen asiat sitten hoitaa ja mitä kautta? Ovatko palveluiden tuottajat miettineet asia ollenkaan. Epäilen. On jääty voivottelemaan vanhusten lisääntyvää määrää. Saavutettavuus säännökset ovat vasta tulossa voimaan Suomessa. Digitalisaatio on vanhustenkin osalta hyvä renki mutta huono isäntä. Vanhukset on saatava kokemusasiantuntijoina mukaan palveluiden kehittämiseen, koska joka vuosi aina uusi ikäluokka vanhenee, vääjäämättä.
Auni-Marja Vilavaara
73 vuotta