Helsingissä oli vuoden 2024 lopussa 684 600 asukasta. Lisäystä edelliseen vuoteen noin 10 000, joista 6300 tuli ulkomaan muuttoliikkeestä, pääasiassa Euroopasta ja Aasiasta. Kotimaasta nettomuutto oli 3300 henkilöä, joka tuli muualta Suomesta. Helsinki menetti asukkaita Espoolle ja Vantaalle. Luonnollinen väestön lisäys oli vain 870 henkeä. Syntyvyys on pysynyt alhaisena, vaikka muuttajissa on synnytysikäisiä. Tämä on yleinen trendi kaikkialla Suomessa ja myös Suomen ulkopuolella. Muuttajista 8700 puhui muuta kieltä kuin Suomea tai Ruotsia äidinkielenään.
Kun samaan aikaan katsoo Helsingin talousarviota, minkä tulopuoli muodostuu verotuloista ja maksuista, valtionosuudesta ja rahoitustuloista ml osinkotulot, niin päästään yli 4 miljardiin euroon. Tulopuolella ovat myös maan ja rakennusten vuokratulot, kiinteistöjen myyntitulot. Sadoissa miljoonissa liikutaan.
Kuntaveron prosentti on Suomen alhaisempia eli 5,3 % eikä kiinteistöverokaan ole ihan tapissa. Yhteisöveron tuottoon vaikuttavat Helsingissä toimivien yritysten maksamat yhteisöverot. Valitettavasti kaikki esim. ulkomaisessa määräysvallassa olevat yritykset eivät maksa yhteisöveroa Suomeen. Sitä ei kukaan liene huomannut. Peanuts. Onpa saatu ulkomaisia sijoituksia.
Hyvä puoli alhaisessa kuntaverossa on, että ihmisille jää enemmän rahaa kulutukseen. Helsinki on kallis kaupunki, ellei Suomen kallein. Siihen on monta syytä, joihin ei sen syvemmin tässä paneuduta. Meinasin unohtaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen hoitamiseen Helsinki saa Valtiovarainministeriön pääluokasta vajaa 3 miljardia eli noin 4000 euroa per asukas.
Sitten on se meno puoli. Tasapainoisessa taloudessa menopuoli ei ylitä menopuolta. Ihan simppeli juttu.
Käyttötalouden menot ovat noin 3,2 miljardia ja investointimenot noin miljardin. Niillä rakennetaan ja korjataan kouluja, päiväkoteja katuja ja viemäriverkostoa sekä tehdään pohjatyöt uusille asuintaloille. Sosiaali- ja terveyspalveluihin on käytettävissä lähes 3 miljardia, joista osa siirtyy vuokrina kunta-Helsingille, joka omistaa Sotepen kiinteistöt ja rakennukset.
Menoista osa menee palkkoihin, joita kunta- ja valtio Helsinki maksavat sivukuluineen yhteensä vajaa 2 miljardia, Helsinki käyttää miljardin enemmän erilaisiin palveluiden ostoihin yrityksiltä. Sen syvemmälle ei tuloslaskelman numeroihin tässä mennä. Muistutetaan vain, että Helsinki on lähes velaton, velkaa on vain noin 1300 euroa per asukas. Vuosikate onkin 430 miljoonaa, joten sillä rahalla voi jo investoida. Sitten ovat kunnan omistamat yhtiöt ja liikelaitokset sekä rahaa vaativat yhteistyökuviot HUS:n ja HSL:n kanssa. Konserni on suuri ja moniulotteinen Suomen olosuhteissa ja se haluaisi kasvaa.
Pääkaupunkina Helsinki saa nauttia valtion kulttuurilaitoksista ja valtion muun omaisuuden tuomasta turvasta. Mutta kaikella on kääntöpuolensa. Miten helsinkiläiset voivat tämän kalleuden keskellä? Miten raha riittää ulkomaalaisen riittävään kotouttamiseen, lastensuojelun sijoituskoteihin tai koulukirjoihin, koululääkärien lakisääteisiin tarkastuksiin?Vanhuksista ei pitäisi edes puhua. Niitähän on vain 120 000. Suurin osa hyvinvoivia ja hyvin toimeentulevia. Ei siinä mitään, ihmisillä on Suomessa vapaa oikeus asua pääkaupungissa. Mutta entäs sitten kun. Jonkun pitäisi tehdä ne palvelutyöt, hoitaa ne lapset ja sairaat, köyhät vanhukset ja vielä siivota ja kuljettaa metroa ja ratikoita ja kerätä jätteet. Missä on varaa asua? Helsinkiin tuodaan kaikki tavarat vedestä ja ruuasta vaatteisiin ja laitteisiin , betonielementeistä puhumattakaan ja Helsingistä viedään kaikki jäte pois mukaan lukien rakennusten purkujäte ja katujen lumikuorma. Näin se usein on, että mitä suurempi ja ulospäin vauras kaupunki, sitä useampi todellisuus on kaupungin sisällä. Eikä se aina ole kaunis, vaikka kuinka haluaisi. Käväise vaikka New Yorkissa katsomassa , jos et usko.