Kuntavaalit korona-aikaan. Siinä on ollut opettelemista. Ihmisiä ei voi tavata kasvokkain, ainakin kasvomaski on välissä. Ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 26.5.2021 ja päättyy 8.6.2021. Vaalipäivä on 13.6.2021. Vanhojen luottamushenkilöiden pitää jaksaa kesän yli. Uudet astuvat remmiin elokuun alussa. Mutta mitä sitä ei tekisi yhteisen hyvän eteen. Väsymystä on havaittavissa niin päättäjissä kuin päättäjien valitsijoissakin. Onneksi tuli menestystä Euroviisuissa ja jääkiekon MM-pelitkin lähtivät sujumaan. Ilon pillereitä tarvitaan. Niitä ovat aurinkoiset aamut, linnunlaulu ja vehreät puut ja pensaat, liplattava meri ja järvenselkä. Mutta ei niistä sen enempää, nehän ovat vielä itsestään selvyyksiä niille , joilla on sellainen onni, että vehreä luonto avautuu ikkunasta ja ulko-ovelta.
Mutta kaikilla ei ole näin. On naapurin tiiliseinä, rahat lopussa ja mieli maassa. Mitä voisi kaupunki tehdä näiden ihmisten hyväksi. Se voisi tarjota, ihmisiä, jotka kuuntelevat huolia ja opastavat oikealle luukulle. Se voisi tarjota lapsille lämpimän lounaan ja iloiset tädit ja sedät leikittämään puistoissa ja rannoilla. Se voisi tarjota maksuttoman kyydin niin lapsille kuin vanhuksillekin uimavesien äärelle ja metsiin kävelylle. Sen pitäisi uskaltaa hankkia hammashoitoa ja psykiatrian palveluita tarvitsijoille ja jonojahan riittää. Kaupungissa on massoittain lääkäreitä, mutta kun ne ovat väärillä palkkalistoilla. Eikä kaupungissa kukaan muista, että laki velvoittaa kuntaa tarjoamaan noita palveluita. Ne ovat ihmisen perusoikeuksia. Eikä kukaan muista, että laki velvoittaa valtiota valvomaan, että kunta tuottaa palvelut itsehallinnosta huolimatta. Ollaan niin tärkeitä päättäjiä, että sen tärkeilyn mukana menee ihmisten hyvinvointi. Miten olisi, jos tänä kesänä ei rakennettaisi yhtään ratikkaraidetta, eikä korjattaisi katua. Vapautettaisiin kadunpätkiä pyöräilylle ja kävelylle ilman kalliita kivitöitä. Eikä rakennettaisi Finlandia-talon sijaisrakennusta 10 miljoonalla, korona aikana se on käyttämättä. Ja mitkä maansiirtotyöt, mitä nekin maksavat, entäs ne marmorit. Kukahan nekin valitsi. Toki siinä työllistyvät ihmiset, mutta pääosin naapurimaasta.
Helsingin toimintakulut investointeineen ovat vajaa 5 miljardia, siis runsaat puolet enemmän kuin valtion maksama asumistuki, jonka hoitamiseen oli otettava ulkomaan velkaa, jotta Helsingissäkin voidaan asua hyvin. Nuo Helsingin menot katetaan 3,7 miljardin verotuloilla ja 300 miljoonan valtionosuudella ja 1 miljardin korko-myynti-ja vuokratuloilla. Nämä luvut voi jakaa toisinkin. Sotepalveluihin menee n. 2,3 miljardia, koulutukseen n 1,3 miljardia , liikuntaan ja kulttuuriin 270 miljoonaa, kaupunkiympäristöön n. 900 miljoonaa ja sitten sinne keskushallintoonkin jotain rahaa eli yhteensä n. 5 miljardia tai niin, että kaikkien toimialojen palkkoihin sivukuluineen menee noin 2 miljardia ja ulkopuolisiin ostoihin , vuokriin jne. toiset 2 miljardia. Kaikki summat euroissa. Sitten ovat ne investoinnit. Monta sivua budjettikirjassa. Isot investoinnit ovat uusien asuinalueiden kaupungin vastuulle kuuluva rakentaminen, kuten Kalasatama, Kruunuvuorenranta ja Jätkäsaari. Kun Kruunuvuoren rantakallioita ammutaan, niin Jätkäsaaressa meri täyttyy. Ihmiset ovat niin tottuneita kuorma-autoliikenteeseen kaupungissa, että kukaan ei edes huomaa, kun kivilastit ja rekat porhaltavat asuinalueiden lävitse pyhät, arjet. Muualla maailmassa tämä on jo kiellettyä, on ollut pitkään. Miten joku voi sanoa suojelevansa Itämerta ja samalla sallia merielämän tappamisen? Politiikka on aina ollut ihmeitä täynnä. Mutta Helsingin rahankäyttöä voisi miettiä uusiksi. Vuodenvaihteessa kaupungilla oli kassassa 1,6 miljardia ja 500 lasta kateissa. Hyvin säästetty.