Britit lähtivät helmikuun alusta Euroopan Unionista ovet paukkuen. Täysjäsenyys muuttui sopimukseksi. Tosin briteillä oli monissa sopimuksissa erilaisia poikkeamia, eikä britannia ollut EU:n perustajajäsen vaan osa Eftaa. Silloinkin varuillaan. Kaikki hyvä kelpasi briteille jo ennen tätä, kun ajatellaan merien takaisia valloituksia. Intia, USA, Kanada, Australia, jne. Laivoja on osattu rakentaa ja komentaa sotilaita. Britannian historia on täynnä näyttäviä taisteluita ja loistoa ja yläluokkaisuutta. Mutta se on myös tahtomattaan antanut maailmalle kielen, jota on ymmärretty opettaa ympärimaailmaa. Nyt kun internet on yhdistänyt maailmaa niin hyvässä kuin pahassa, yhteinen kieli on tärkeä.
Britit eivät lähde Euroopasta, vaikkapa ovat kovasti mekkaloineet asiasta ja muut ovat hyväntahtoisesti sivusta seuranneet. Britannia on siellä saarella, se tarvitsee ruokaa ja kauppakumppaneita, se tarvitsee raaka-aineita, porkkanoilla ei elä. Se tarvitsee energiaa, loputtomat sateet eivät lämmitä ja kivihiilestä tulisi luopua.
Suomesta on perinteisesti viety metsän tuotteita laudoista ja tervasta lähtien. Mitä nyt viedään. Osaamista. Pisan tulokset häiritsivät Oxfordin käyneitä. Mutta kaikesta huolimatta yhteistyö jatkuu. Me olemme samalla pallolla ja samassa maanosassa ja niistä ei minnekään pääse, joten siinä perusteita sille, että ovat pysyvät auki jatkossakin, kunhan on ensin juhlittu hyvän brändin loppuunpalamista. Käytin tietoisesti käsitettä britti.