Ilmastonmuutosta ei pidä pelätä, miksi pelkäsimme?
Ilmaston, ilmakehän ja muun luontoympäristön muutoksista on paljon ja monen tasoista tietoa, osin kiitos kehittyneen tekniikan. Tutkimusta löytyy kaikilta mantereilta ja kaikilla mahdollisilla kielillä. Sitä tulee medioista, sosiaalisesta mediasta ja iltapäiväkahvilla. Mutta miten se koskee meitä kaikkia? Me ihmiset kuultamme ja tuotamme joka päivä, joka ikinen meistä 7 miljardista. Me syömme ja juomme ja heitämme tarpeettoman ruuan ja juoman jätteisiin. Niitäkin suorastaan tuotamme.
Me arvostamme elämää, jossa syödään liharuokia ja juodaan viinejä. Me arvostamme muiden maiden näkemistä ja hyviä autoja. Ongelma on se, että kaikki 7 miljardia pitävät samoja asioita hyvän elämän asioina. Kaikki haluavat samaa ainakin lapsilleen, joita koulutetaan, jota heitä tulisi kunnon kuluttajia. Tosin vanhemmat eivät ajattele kuluttamista vaan sitä, mitä pidetään hyvänä elämänä kaikkine ruokine, autoine, matkusteluine ja muiden elämäntapoineen.
Kiitos internetin kaikki tällä maapallolla tietävät mikä olisi hyvää elämää. Mutta maapallo merineen ja metsineen ei tahdo pystyä suodattamaan sellaista hyvää elämää ja siitä johtuvaa luonnon hyväksikäyttöä. Mikä siis eteen.
Meidän on kerta kaikkiaan muutettava kulutustapojamme. Me emme saa heittää ruokaa jätteisiin vaan meidän on opetettava jo lapset ottamaan vain se ruoka, minkä he syövät. Meidän on lopetettava pohjavesiä kuluttavien viinien valmistus, jotta ihmisille riittää juomavettä. Meidän on tuotettava lähellä ne elintarvikkeet, joita alueen ihmiset tarvitsevat elääkseen. Meidän ei tarvitse matkustaa joka kokoukseen, vaan meidän on nettiyhteydellä hoidettava kokoukset. Me emme saa enää lentää viikon lomalle minne sattuu. Meidän on mentävä junalla. Meidän on säästettävä sähköä. Ihan oikeasti. Meidän on tuottava sähköä ilmastoa säätävällä tavalla. Me emme saa enää koskaan käyttää öljyyn perustuvia polttoaineita autoissa. Niitä on käytettävä sähköllä, jos meidän on käytävä hoitamassa sairaita läheisiä. Mutta muuten kuljemme raiteilla ja kimppakyydillä. Meidän on kierrätettävä vaatteita, kenkiä, kodinkoneita ja kaikkea, mitä vain voi kierrättää. Muotia ei ole uusi tavara vaan kerran käytetty.
Materiaalien kierrätys on saatettava ihan uusille urille, muovi ja metalli mukaan lukien. Niin ja sitten se ikävin, meidän on ryhdyttävä pitämään huolta toisistamme. Se taitaa olla vaikein asia. Kaikesta muusta voidaan säätää lailla ja sopia niin EU:n sisällä kuin kansainvälisin sopimuksin.
Jos me haluamme että ihmiselämää on tuhannen vuoden päästä.