Moni ajattelee, että tyhmä kysymys. Varsinkin ne, joiden työantaja on kunta tai jotka on valittu päättämään kunta-nimisen yhteisön asioista. Kuntia on ollut iät ja ajat. Mutta näin ei ole. Itseasiassa kuntia nykymuodossaan on ollut vasta vähän toistasataa vuotta.Kunta on alue. Itsehallinto tarkoittaa lähtökohtaisesti alueella asuneiden ihmisten yhteisten asioiden hoitamista. Tällaista toimintaa voidaan kutsua nykykielessä hallinnoksi. Ihmisten tarpeet olivat erilaiset vuosisatoja sitten, sata vuottakin sitten. Ihmiset eivät liikkuneet laajalla alueella, sotaväkeä ja kauppamiehiä lukuunottamatta. Ruoka tuotettiin lähellä, puolisot haettiin läheltä, elämä oli lähellä. Entä nyt? Nyt me emme enää synny, kasva, tee töitä, etsi puolisoa samalla alueella. Yllättäen meillä onkin käytettävissä lähes koko maailma, ei pelkästään oma maa vaan lähes 200 valtiota. Maapallo on käynyt pieneksi. Mutta me edelleen ylläpidämme näitä pieniä yhteisöjä, kuntia, joiden kustannukset maksamme, jotta saisimme vastapalvelukseksena erilaisia palveluita. Joiden tuottamisen valtio on säätänyt kuntien tehtäväksi. Miksi byrokratia on vielä digitalisaation aikana hajautettu, miksei valtio järjestä palveluita itse? Mihin tarvitaan vaaleilla valittuja edustajia päättämään virkamiesten valmistelevista asioista. Onko kysymys demokratiasta vai näennäisdemokratiasta. Pystyvätkö ne yhden kunnan päättäjät edes tarkastelemaan alati liikkuvien ihmisten asioita. Sama henkilö voi todellisuudessa olla monen kunnan tai jopa valtion asukas. Hän voi liikkua työpäivän aikana monen kunnan alueella, jopa monen valtion alueella. Ja hänen käyttämänsä tieto kiertää maapalloa valon nopeudella. Eikä näitä ihmisiä ole vain yksi vaan miljoonia. Äänestysprosentitkin viittaavat siihen, että suurta osaa kuntalaisista ei kiinnosta, kuka siellä valtuustossa istuu. Valtiohan säätelee lait ja kerää verot. Ovatko kunnatkin ihan uuden edessä ja itsehallinnosta kiinni pitäminen on osa historia havinaa, joka haihtuu huomaamatta.
