Yhteisöllisyyttä monessa muodossa, erilaisia palvelutarpeita, mutta rakennukset itsessään voisi rakentaa jo alun perin esteettömiksi, jolloin ihminen voisi asua samassa talossa koko elinkaaren. Rahaa ja neuvoja kokeilijoille, erilaisia ekokyliä tai ryhmärakentamista. Ikäihmisten innovatiivisia ajatuksia tulisi kuunnella. Osallisina eivät ole vain ikääntyneet eivätkä soteihmiset vaan kaupunkisuunnittelijat, kaavoittajat, rakennusmääräysten kirjoittajat, urakoitsijat ja rahoittajat ja niin, päätöksentekijät
Ympäristöneuvos Raija Hynynen johdatteli puheenjohtajan ottein esiintyjiä ja keskustelijoita. Ikääntyneiden asuinpaikoista nyt ja tulevaisuudessa kertoi Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) Anne Strandell. Raportti löytyy Sykkeen sivuilta. Yleisesti todettiin, että Ihmisten asumistoiveet muuttuvat iän myötä. Nuoret haluavat kerrostaloihin, lapsiperheet omakotitaloihin ja iäkkäät jälleen kerrostaloihin tai rivitaloihin. Puolet 75-84-vuotiaista haluaa nimenomaan keskustan kerrostaloihin ja syykin tiedetään. Palvelut ovat lähellä. Iäkkäimmillä palvelutarpeet eroavat nuorempien tarpeista, toivotaan esimerkiksi postin ja pankin läheisyyttä. Samoin toivotaan sosiaalisia kontakteja, joita toivotaan löytyvän kerrostalojen pihapiiristä.
Todellisuudessa iäkkäämpien muuttaminen asunnosta toiseen on harvinaisempaa kuin nuorien ikäluokkien kohdalla. Toiveet ja todellisuus ovat eri asia. Nuoret aikuiset muuttavat eniten. Ikääntyneillä 65-74-vuotiailla muuttaminen on vähäisintä. Ikääntyneillä paikkakunnan vaihtaminen on myös harvinaisempaa kuin nuoremmilla ikäryhmille. Paikallaan pysymisen vaikuttavat olosuhteet. Harvemmin omistusasunnosta luovutaan.
Kaupunki-maaseutu-akselilla muuttovoittoa saavat kaupungin keskustat ja maaseudulla paikalliset keskukset, koska palvelut ja joukkoliikenne merkitsevät helpompaa arkea . Helsingin seudulla iäkkäämpien keskittymiä on Helsingin ydinkeskustassa kuten Kampissa, Töölössä, Punavuoressa ja Kalliossa ja sitten ns. alakeskuksissa kuten Itäkeskus ja Lauttasaari. Erityisesti yksinelöjät asuvat keskustoissa
Ympäristöministeriön Yli-insinööri Juha-Pekka Maijala kertoi olemassa olevan asuntokannan parantamisesta, mm. hissirakentamisesta ja korjausrakentamisesta. Aran hissirakentamisen hanke jatkuu. Taloyhtiöt voivat olla yhteydessä Araan. 3800 hissiä rakennettu 1992-2013. Korjausrakentamisessa korostui yhteistyö. Kun tehdään putkiremontti, niin kannattaisi märkätilat uusia samalla niin, että rollaattorilla pystyy liikkumaan huoneistossa. Kerrostaloissa tulisi paremmin ottaa asukkaiden tarpeet ja esteettömyys ja elinkaariajattelu huomioon. Vuonna 2030 yli 75- vuotiasta 92 % asuu kotona. Indikaattoripankki Sotkanet. Esteettömyysasetus annettu ja tullut voimaan 2017 alusta.
Kehitysjohtaja Janne Jalava Ramboll Management Consulting Oy:stä kertoi ikääntyneiden asumisratkaisuista ja valtion tuen tarpeesta. Asiasta tehty raportti kokonaisuudessaan tulee löytymään verkkosivuilta. Asumisessa korostuvat tänä päivänä yhteisöllisyys ja palvelut, ekoasuminen, mutta ne eivät koske vain ikääntyneiden asumisratkaisuja. Raportissa ei käsitellä palveluasumista. Ikääntyneet haluavat asua siellä missä muutkin, senioritalot eivät ole enää ainoa oikea ratkaisu. Elinkaariajattelu on tulossa asumiseen. Mihin valtiontukea asumistukiratkaisuissa ja mille kohderyhmille? Ara myöntää nykyisin kaikki valtion avustukset. Valtio tukee asuntorakentamista. Asukkaisen olisi hyvä olla mukana suunnittelussa, myös Aran rahoittamien rakennusten suunnittelussa. Asumisratkaisujen, märkätilojen, yhteisten tilojen, pihojen jne. suunnittelu ei saisi poiketa asukkaiden tulojen mukaan. Luonto, palvelut ja esteettömyys ovat tärkeitä kaikille. Esteettömyys niin rakennuksen kuin sen ympäristönkin suunnittelussa tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon niin uudis- kuin korjausrakentamisessakin. Esteettömyys ei maksa mitään.
Raporttiin oli koottu runsaasti kansainvälisiä esimerkkejä (Euroopan maita, USA, Australia). Ikääntyneiden asuminen on innovatiivista toimintaa eri puolilla maailmaa. Raportin tekijöiden kyselyyn Suomessa asuntokannan nykytilasta oli vastannut 140 kuntaa . Lisäksi mainittiin Hannu Rossilahti sosiaalisen asumisen osuuskuntamallia koskeva selvitys.
Dosentti ja ikäihmisten asioihin perehtynyt tutkija Outi Jolanki Tampereen yliopistosta puhui yhteisöllisyydestä ikääntyneiden asumisessa. Yhteisöllisyyttä voi olla sekä myönteistä että myös kielteistä. Tarkasti sovituista työvuoroista asuinyhteisössä kaikille käytettävissä oleviin palveluihin ja omaan rauhaan. Yhteisöllisyydestä raportti ”Asumisen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus , valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkiasusarja 47/2017. ”
Ikäystävällinen asuinalue Tampereen Hervannassa oli kehittämispäällikkö Päivi Moisio esityslistalla. Hyvät yhteydet, vihreä ympäristö. Laaja yhteistyö kaupunkiorganisaation suuntaan. Yhteisöllisen asumisen edistäminen. Samat asiat ovat myös Tampereen kaupungin strategiassa. Tampereen asuntopoliittisen toimikunta on ollut asiassa aktiivinen ja koonnut eri hallintokuntien edustajia yhteen, mitä hallintokuntien yhteistyötä kaivataan muuallakin kuin Tampereella. Ira varma Aalto yliopistosta, Sotera-instituutista, kertoi palvelu- ja seniorikortteleista ikääntyville ja esitteli esimerkkejä Suomesta ja muualta. Hänen raporttinsa on luettavissa myös verkkosivuilta. Paneeliin osallistuivat myös AsuntoHypoPankin Sami Vallinkoski sekä urakoitsijoiden edustaja Heikki Hirvonen Pohjola Rakennus Oy:stä, Jukka Masalin Joensuun senioripihan SIUNSOTE kuntayhtymästä sekä Sinikka Tyynelä Varttuneiden asumisoikeusyhdistys JASOsta. Paneelikeskustelu osoitti sen, että yhteistyötä toimijoiden kesken kaivataan lisää ja että asumisratkaisuja ja niiden rahoitusta on monenlaista. Tieto pitäisi saada kaikkien käyttöön.
Ikääntyneiden asumisratkaisut 17.5.2017, Wanha Satama, Ympäristöministeriön seminaari, Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. http://www.ymparisto.fi/ikaantyneidenasuminen