Me puhumme herkästi vanhuksista, jotka ovat yhteiskunnalle rasite. On ikääntymispommia, eläkepommia ja huoltosuhteen muutosta jne. Media on täynnä erilaisia kuvauksia vanhuksista ryhmänä, jolla on ongelmia. Vanhukset kuvataan uusavuttomiksi julkisista palveluista ja julkisista varoista riippuviksi.  Mutta katsotaanpa , mikä tämä vanhusten todellisuus on.

 Suomessa on noin miljoona  yli 65 -vuotiasta konkaria tai vanhusta taikka senioria, iso osa eläkkeellä mutta eivät vielä kaikki.  Todettakoon lohdutuksena, että  tämän ikäryhmän henkilömäärä Suomessa ei ole suurempi kuin muissakaan EU-maissa, n. 18-20 %. Joskin määrä tulee jatkossa kasvamaan niin meillä kuin muuallakin, koska ihmiset vain elävät pitempään kuin aikaisemmin ja ovat koulutetumpia ja tietoisempia oikeuksistaan.   

  Helsingissä tätä joukkoa oli vuonna 2015 n 105 000 henkilöä. Näistä yli 85-vuotiaita oli 13 000. Suurin osa oli siis nuorempia eli alle 85-vuotiaita. Valtakunnallisesti suhdeluvut ovat samanlaisia.  Tilastojen mukaan tästä yli 85-vuotiaiden ikäporukasta löytyvät kokevat toiminnassaan jo erilaisia rajoituksia. He tarvitsevat keskimäärin enemmän tukipalveluja kuin nuoremmat seniorit Noin 4 % yli 65-vuotiasta on ympärivuorokautisessa hoidon tarpeessa eli tarvitsevat  koko ajan sitä terveys- ja sotepuolenpalvelua.   Mutta 96 % selviää kotona ja ilman suurempia tukipalveluita. Nuorempi senioriporukka selviää arjesta  paremmin kuin vanhemmat ja on myös terveempää. Seniorit harrastavat, liikkuvat , matkustavat, täyttävät teatteri- ja konserttikatsomot, aikuiskoulutuskurssit ja kirjastot sekä museot , hoitavat lapsenlapsia, omia ja muiden , toimivat vapaaehtoisina ja auttavat vanhempia kanssasisariaan ja – veljiään. Siis tuovat huomattavia säästöjä yhteiskunnalle, ja iloa ihmisten elämään. Näin syntyviä  säästöjähän ei tietysti voi laskea bruttokansantuotteeseen, mutta eivät ne ainakaan ole vanhusten aiheuttama kuluerä.

 Ikäihmiset myös hakeutuvat toistensa seuraan, erilaiset harrastukset yhdistävät. Naiset ovat tällä alueella aktiivisempia  kuin miehet. Noin puolet yli 65-vuotiaista elää parisuhteessa. Yksinäisyys on kuitenkin asia, joka rasittaa monia ikäihmisiä, varsinkin jos liikkuminen on hankalaa eikä facebook tai muu netin käyttö ole vielä tuttua.   

 On hyvä myös muistaa, että eläkkeistä maksetaan veroa, samoin erilaisia maksuja terveys- ja sosiaalipalveluista lähes joka kunnassa Suomessa. Ne eivät tule ikäihmisillekään kuin manulle illallinen. ETK julkaisi äskettäin raporttinsa, joten en ryhdy selostaman sen sisältöä, sitä voi vilkaista netissä. 

 Elämänmyönteiset ikäihmiset tuovat toivoa tulevaisuuden sukupolville.